Post by Mape (weem) on Aug 29, 2011 16:32:42 GMT 2
Ratsastettuani ja tarhattuani Riksun otin urakakseni puhdistaa molempien hevosteni karsinat. Riksu onneksi on siisti poika, eikä sen karsinassa tarvinnut ottaa likaista kuiviketta kuin kahdesta nurkasta. Lalla-neiti puolestaan oli päättänyt levitellä kaiken ympäriinsä, ja siinä menikin sitten pidempi tovi, että sain suurin piirtein kaiken lian karsinasta pois ja tuotua tilalle kärryllisen uutta. Onneksi Lallalla oli ollut tarhassa sadeloimi päällä, eikä siinä ollut kuin nimeksi pölyä ja jaloissa kuraa, jonka huuhtelin vedellä pois.
Huomenna ja joka syyskuun tiistai Lalla osallistuisi este II -tunnille, joten päätin itse tehdä maanantaista neidin maastoilupäivän. Vähän kevyempää ja virkistävää ennen estehyppelyitä! Vedin itseni päälle sadehousut ja sadetakin ja Lallalle heitin selkään kevyen ratsastusloimen, sillä taivas näytti taas siltä, että luultavasti tunnin maastoreissun aikana vettä sieltä alas tulisi. Huikkasin Riitalle lähteväni maastoon ja talutin Lallan tallipihalle. Pitkähköillä ohjilla aloitin metsäreissumme, jonka aikana suunnittelin korkeintaan ravaavamme hieman, laukkaa ei nyt otettaisi ollenkaan.
Puolisen tuntia tallipihasta lähtömme jälkeen tuli hämärää ja seuraavana hetkenä alkoi rankkasade. Lalla heilutteli korviaan, jännityi hieman vartalostaan ja heilutteli päätään. Rauhoittelin sitä äänelläni ja hieman nyhdin sen harjaa, kertoen sille, että ei tässä mitään hätää, kotiinpäin oltiin jo menossa. Nostin ravin ja yritin muistella nopeinta reittiä takaisin Mustikkamäkeen. Sade yltyi yltymistään, ja vaikka olinkin ounastellut uutta sadetta, en nyt sentään monsuunia... Onneksi muistin oikoreitin oikein, ja vartin verran sateessa ravattuani tunnistin mutkan, jonka jälkeen tallille olisi parisataa metriä. Hidastin vauhtimme käyntiin, jottei tarvitsisi enää tallipihassa jäähdytellä.
Tallissa kuivasin Lallaa ensin pyyhkellä ja levitin sen päälle sitten talliloimen. Riitta naureskeli meille uitetuille koirille, mutta kehotti sitten ottamaan vähän teetä ennen kotiin lähtöä. Hoitajat olivatkin jo saaneet omat tehtävänsä tehtyä ja tuttuun tapaan hoitajienhuone oli täynnä pölötystä ja naurua, kun vettä valuvana sinne saavuin kuivattelemaan ja lämmittelemään ennen ajomatkaa kotiin.
16 riviä
Huomenna ja joka syyskuun tiistai Lalla osallistuisi este II -tunnille, joten päätin itse tehdä maanantaista neidin maastoilupäivän. Vähän kevyempää ja virkistävää ennen estehyppelyitä! Vedin itseni päälle sadehousut ja sadetakin ja Lallalle heitin selkään kevyen ratsastusloimen, sillä taivas näytti taas siltä, että luultavasti tunnin maastoreissun aikana vettä sieltä alas tulisi. Huikkasin Riitalle lähteväni maastoon ja talutin Lallan tallipihalle. Pitkähköillä ohjilla aloitin metsäreissumme, jonka aikana suunnittelin korkeintaan ravaavamme hieman, laukkaa ei nyt otettaisi ollenkaan.
Puolisen tuntia tallipihasta lähtömme jälkeen tuli hämärää ja seuraavana hetkenä alkoi rankkasade. Lalla heilutteli korviaan, jännityi hieman vartalostaan ja heilutteli päätään. Rauhoittelin sitä äänelläni ja hieman nyhdin sen harjaa, kertoen sille, että ei tässä mitään hätää, kotiinpäin oltiin jo menossa. Nostin ravin ja yritin muistella nopeinta reittiä takaisin Mustikkamäkeen. Sade yltyi yltymistään, ja vaikka olinkin ounastellut uutta sadetta, en nyt sentään monsuunia... Onneksi muistin oikoreitin oikein, ja vartin verran sateessa ravattuani tunnistin mutkan, jonka jälkeen tallille olisi parisataa metriä. Hidastin vauhtimme käyntiin, jottei tarvitsisi enää tallipihassa jäähdytellä.
Tallissa kuivasin Lallaa ensin pyyhkellä ja levitin sen päälle sitten talliloimen. Riitta naureskeli meille uitetuille koirille, mutta kehotti sitten ottamaan vähän teetä ennen kotiin lähtöä. Hoitajat olivatkin jo saaneet omat tehtävänsä tehtyä ja tuttuun tapaan hoitajienhuone oli täynnä pölötystä ja naurua, kun vettä valuvana sinne saavuin kuivattelemaan ja lämmittelemään ennen ajomatkaa kotiin.
16 riviä
Tästä saatkin siis täydet 10ap, pituudesta ja rivien laskemisesta 5ap kummastakin, 20ap siis kokonaisuudessaan. Hienoa!